Varhaiskasvatus

Vanhemmuuden voidaan katsoa olevan ihmisen elämän vastuullisin tehtävä. Vanhemmuuteen kasvaminen ei tapahdu yhtäkkiä. Usein se on hiljaista kypsymistä ja kasvamista yhdessä lapsen kanssa. Tärkeää on uskaltaa kasvaa ja kasvattaa, hoitaa ja rakastaa sanotaan Barju kentoha – Kasva lapsen kanssa -oppaassa, joka kertoo alle kouluikäisen lapsen kasvusta ja kehityksestä. Oppaassa kerrotaan neuvolapalveluista ja niiden merkityksestä. Opas koostuu kahdesta osasta: Kuvitettuja romanikielisiä sivuja voi katsella yhdessä lapsen kanssa ja kertoa kuvista joko romanikielellä tai suomeksi. Vanhempien sivuilla kerrotaan lapsen kasvusta ja kehityksestä pääpiirteittäin sekä annetaan ohjeita lapsen hoitoon ja kasvatukseen.
 
Neuvolapalveluiden ja lapsen kehitysvaiheiden esittelyn lisäksi opas sisältää tietoa esiopetuksesta ja lapsen oikeuksista.
 
Barju kentoha – Kasva lapsen kanssa, Tuula Lindgren, Päivi Majaniemi, 2007.
 
 
Samaan sarjaan kuuluu Draba kentoha – Lue lapsen kanssa, joka on opas romanivanhemmille lapsen kielellisestä kehityksestä. Kuvitettuja romanikielisiä lastensivuja voi katsella yhdessä lapsen kanssa ja kertoa kuvista joko romanikielellä tai suomeksi. Vanhempien sivuilla kerrotaan lapsen kielellisestä kehityksestä pääpiirteittäin sekä annetaan ohjeita sen tukemiseen.
Opas korostaa, että lasten kasvatuksen vastuu on yhteinen. Myös romanimiehet voivat perheissään eri tavoin ottaa osaa kasvatustehtäviin. Isovanhempien merkitys korostuu, paitsi romanitapojen, myös romanikielen taidon siirtämisessä nuoremmille sukupolville – erityisesti lapsenlapsille. Tämä vahvistaa positiivisesti romanilasten kulttuuri-identiteettiä ja osaltaan kaventaa sukupolvien välistä kuilua.
 
Draba kentoha – Lue lapsen kanssa, Tuula Lindgren, 2005.
 
 
Romano Mission Reppu ja Romanilapsi -projektissa kerrotaan romaniperheiden kasvatustavoitteista:
 
”Kaikki vanhemmat toivovat lapsilleen parasta. He toivovat, että lapsista tulisi onnellisia ja että he menestyisivät elämässä. Romanikulttuurissa lasten onnellisuus koostuu tietynlaisesta vapaudesta, sosiaalisten taitojen hallinnasta ja tiiviistä yhteisöön kuulumisesta. Lapset elävät vanhempiensa rinnalla osana koko yhteisöä ja kulttuurin siirtyminen sukupolvelta toiselle tapahtuu luonnollisen kanssakäymisen kautta. Vanhempien ihmisten kunnioittaminen ja kaunis käytös kuuluvat vanhempien keskeisimpiin kasvatustavoitteisiin.
 
Lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioiminen on päiväkodin normaalitoimintaa. Romanilasten kohdalla tämän lisäksi tulee ottaa huomioon hänen kulttuurillinen taustansa. Kulttuurin huomioon ottamisessa auttavat muun muassa tutustuminen romaneja käsittelevään kirjallisuuteen, keskusteleminen romanilapsen vanhempien kanssa, romanisatujen ja -musiikin esittäminen päiväkodissa.
 
 
Vantaan kaupungin julkaisussa Romanilapsi kotona, päivähoidossa ja koulussa pyritään antamaan vastauksia päivähoitohenkilöstöä askarruttaviin kysymyksiin ja poistamaan ennakkoluuloja ja uskomuksia romaneihin ja romanikulttuuriin liittyen. Opas on ensisijaisesti tarkoitettu päivähoidon henkilöstölle, mutta sitä voivat hyödyntää myös esimerkiksi koulujen, terveydenhuollon ja sosiaalihuollon henkilöstö. Oppaan tarkoitus on edesauttaa ymmärryksen ja yhteistyön kehittymistä romanivanhempien ja yhteiskunnan ammattikasvattajien välille.
 
 
Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) internet-sivuilla on päivähoito- ja neuvolahenkilöstölle hyödyllistä tietoa, jota voidaan hyödyntää romaniperheiden kanssa työskenneltäessä.