Hengellisyys usein osa kulttuuria

Kristinusko on antanut oman leimansa Suomen romanikulttuurille, vaikka kaikki romanit eivät olekaan uskovaisia.

Romanit ovat usein uskonnollisia. Euroopan romaneissa on niin katolilaisia, protestantteja ja ortodokseja kuin muslimeja ja juutalaisiakin. Suomessa romanien ja kirkon suhde on ollut vaikea. Luterilainen kirkko suhtautui menneinä vuosisatoina erittäin kielteisesti romaneihin. Heiltä kiellettiin muun muassa kirkolliset toimitukset.

Yksi syy kirkon torjuvaan asenteeseen oli se, että romanit eivät virallistaneet parisuhteitaan avioliitolla. Nykyisin romaninuoret menevät usein naimisiin, mutta suurten sukuhäiden sijaan suositaan pienimuotoisia tilaisuuksia.

Kirkko pyysi 1990-luvulla anteeksi aiempaa suhtautumistaan romaneihin ja nykyään valtaosa Suomen romaneista on luterilaisia. He kuuluvat yleensä joko valtion kirkkoon, helluntaiherätykseen tai vapaakirkkoon.

Ristiäiset ja häät ovat nuorten keskinäisiä juhlia, joihin vanhemmat romanit eivät voi häveliäisyyssyistä osallistua. Sen sijaan hautajaiset on yhteinen tapahtuma, johon tullaan pitkienkin matkojen päästä. Tärkeä osa hengellisiä tilaisuuksia on hengellinen musiikki ja romanit ovatkin perustaneet useita suosittuja hengellisiä yhtyeitä.