Muutosten myllerryksessä

1960- ja 1970-luvulle tultaessa vanhemmat huomasivat, että nuoret
osasivat romanikieltä enää huolestuttavan vähän. Edellisinä
vuosikymmeninä tapahtunut romanien elinolojen voimakas muutos
ja kulttuurimurros vaikuttivat väistämättä romanikielen käytön
vähenemiseen. Kansa, joka oli joutunut kiertämään vuosisatojen
ajan, asettui nyt paikoilleen ja alkoi totutella uudenlaiseen
elämäntapaan ja -rytmiin. Kaiken tämän ”kaaoksen” keskellä romanikielen
käyttö pääsi määrätyllä tavalla unohtumaan.
Romanikieli oli ollut vain puhuttua kieltä, suullista viestintää. Sitä
ei juurikaan ollut tallennettu kirjalliseen muotoon. Kielen käyttö
ja sen taito vähenivät etenkin nuorempien keskuudessa, sanasto
alkoi uhkaavasti huveta ja rappeutua. Tarvittiin todellisia toimenpiteitä,
elvytystä.
 
Tuula Åkerlund