Tenavatähtiä ja tangokuninkaita

Mie soittelen aika paljon. Kosketinsoittimia ja kitaraa. Ihan omaksi iloksi ja sitten näitten nuorten kanssa joskus silloin tällöin soitellaan. Joskus oon käynyt siitä musiikista tuolla musiikkitunneilla, mutta ei sen enempää.
-17-vuotias romanipoika (Enemmän samanlaisia kuin erilaisia)

Musiikilla on erityinen rooli romanien kulttuurissa. Yhteisissä tapaamisissa lauletaan yleensä aina.

Karaoke on erityisesti nuorten suosiossa. Tämä on ehkä osasyy siihen, miksi niin moni romani myös osaa laulaa hyvin: harjoitus tekee mestarin.

Muodollinen musiikkikoulutus ei ole kiinnostanut romaneja juurikaan ennen kuin vasta viime vuosina. Toisaalta romaneissa on myös menestyneitä klassisen musiikin osaajia, esimerkiksi Helsingin kaupunginorkesterin oboisti Aale Lindgren.

Mollivoittoisia säveliä

Perinteiset romanilaulut ovat säestyksettömiä ja miesten elämänpiiriin liittyviä. Niissä puhutaan hevosista ja markkinoista, kiertämisestä ja vankila-ajasta, mutta myös rakkaudesta.

Muita tyypillisiä aiheita ovat yksinäisyys, vanhempien neuvot lapsilleen sekä vapauden ja huolettomuuden ihannointi. Laulujen sävy on usein melankolinen.

Lapsille lauletaan valikoidusti samoja lauluja kuin muillekin.

Perhe-elämää lauluissa ei juurikaan kuvata. Romaniperinteeseen ei myöskään kuulu erityisiä kehtolauluja, vaan lapsille lauletaan valikoidusti samoja lauluja kuin muillekin.

Iskelmälaulajat esiin

Romanimuusikkojen esiinmarssi tapahtui 1960-luvulla. Levy-yhtiöt valitsivat laulajille taiteilijanimiä, joiden uskottiin vetoavan tanssikansaan paremmin kuin romanisukunimet: Allan Isbergistä tuli Markus Allan, Taisto Lundbergistä Taisto Tammi ja Anneli Lundbergistä Anneli Sari.

Yksi keskeisistä yhä toimivista romaniyhtyeistä on vuonna 1969 perustettu Hortto Kaalo, joka on avannut tietä muille romanimuusikoille. 

Romanit ovat menestyneet erityisesti tangon taitajina. Rainer Friman oli maan tunnetuimpia iskelmälaulajia 1990-luvulla, Sebastian Ahlgren ensimmäinen romanitaustainen tangokuningas vuonna 1993 ja Dimitri Sjöberg kaksinkertainen tangoprinssi 1997 ja 1998. 

2000-luvulla Seinäjoella on kruunattu tangokuninkaaksi kaksi romania: Saska Helmikallio 2005 ja Amadeus Lundberg 2009.

Myös romanitaustaiset lapset ja nuoret ovat menestyneet laulajina. Vuosina 1990 - 1995 järjestetystä Tenavatähti-laulukilpailusta muistetaan muun muassa Leif Lindeman, Nadja Lindeman, Katja Lindgren, Maruska Lindeman ja Antero Lindgren.

Naismuusikot harvassa

Suurin osa valtajulkisuuteen nousseista romanimuusikoista on ollut miehiä. Naiset ovat suuntautuneet hengelliseen musiikkiin sekä kuoro- ja yhtyetoimintaan.

Poikkeuksiakin on: vuonna 1996 romanilaulaja Jasmine Valentin edusti Suomea Eurovision laulukilpailuissa Norjan Oslossa kappaleella Niin kaunis on taivas.

2000-luvulla naisten mahdollisuudet ovat lisääntyneet. Esimerkkejä nuoren polven lahjakkuuksista ovat viulisti Miritza Lundberg ja Sibelius-Akatemiassa opiskeleva laulaja-muusikko Anette Åkerlund.

Yksi tunnettu laulaja on Hilja Grönfors, joka on myös kerännyt romanilauluja. Hän sai työstään mestarikansanlaulajan arvonimen Kaustisilla vuonna 2005 ja Etno-Emman vuonna 2008.

Grönfors esiintyy vierailevana laulajana 2010 ilmestyneellä räppäri Palefacen albumilla Helsinki – Shangri-La.

Lue Hilja Grönforsin henkilökuva Maailman Kuvalehden sivuilta: Hilja Grönfors – laulun lahja.

Uutta musiikkia

Romanimusiikkikin on murroksessa. Esimerkki uuden polven muusikoista on räppäri Bulle, eli Joni Bollström.

GG Caravanin vuonna 2012 julkaistulla esikoisalbumilla on Bullen Permu-kappale, joka on itseironinen kertomus perusmustalaisista.

Lue Bullen haastattelu “Riimejä uholla ja asenteella”.

Suomessa tanssin merkitys on jäänyt vähäisemmäksi kuin esimerkiksi Keski- ja Etelä-Euroopan romaneilla.

Muiden taiteiden, kuten kirjallisuuden, kuvataiteiden ja käsityön aloilta romaneja sen sijaan löytyy myös Suomessa.

Ihmisoikeusliiton vuonna 2012 tekemän kyselyn mukaan romanien tekemää ja tuottamaa taidetta ei kuitenkaan usein tunnusteta taiteeksi.

Lähteet:
Blomster Risto: Romanimusiikki rajojen vetäjänä ja yhteyksien luojana. Teoksessa Pulma Panu (toim.) Suomen romanien historia. SKS 2012.
Maailman kuvalehti: Hilja Grönfors - laulun lahja
Toivanen Reetta: Romanit ja kulttuuri. Selvitys romanien osallisuudesta ja osallistumisesta kulttuuritoimintaan Suomessa. Ihmisoikeusliiton selvitys 1/2012.
Junkala Pekka, Tawah Sanna: Enemmän samanlaisia kuin erilaisia. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja, 2009:2.
Erikoissuunnittelija Malla Laitin haastattelu 21.6.2012.