13. Käheä-ääninen tyttö

TAVOITE: Pohtia, millaista romanilasten elämä lastenkodissa oli 1950- ja 1960-luvulla. Opetella lähdekritiikkiä: videosta ja kirjasta saa erilaisen kuvan lastenkodin elämästä.
MATERIAALIT: Ohjelma Mustalaisten lastenkoti vuodelta 1963. (Ylen Elävä arkisto, n. 8 min.) sekä ote Käheä-ääninen tyttö –kirjasta, joka kertoo vuonna 1953 lastenkotiin joutuneen Tuula Lindin kokemuksista. (Tammi 2009)
TOTEUTUS: Oppilaat katsovat ohjelman ja lukevat tekstin, minkä jälkeen he pohtivat

a) Millaisen kuvan romanien ja valtaväestön suhteista sekä lastenkodin elämästä nämä tarinat antavat? Miten kuvat eroavat? Mistä erot johtuvat?

b) Mitä arvelet, mikä oli todellisuus?

c) Miksi romanilapset haluttiin laittaa lastenkotiin? Miten se vaikutti heidän elämäänsä?

d) Mieti, miten käheä-ääniselle tytölle kävi, miten hän sopeutui lastenkotiin, tapasiko hän vielä äitinsä ja isänsä, mitä tapahtui lastenkotiajan jälkeen? Kirjoita tytön tarinalle kaksi erilaista jatkoa.

OTE KIRJASTA KÄHEÄ-ÄÄNINEN TYTTÖ:

Lastenkodissa minulla oli tukala olo, tai oikeammin en tiennyt, miten minun olisi pitänyt olla. Jos kirosin, olin levoton, varastelin tai jos kiusasin jotakuta, sain rangaistuksen, minut suljettiin pimeään saunaan tai talonmies piiskasi vyöllä takamuksille, mutta ei aina. (…) Mitä vanhemmaksi kasvoin, sitä selvemmin ymmärsin, että olin kasvotusten heidän Jumalansa kanssa, sen joka käänsi parrakkaat kasvonsa vain heidän puoleensa. Heidän Jumalansa ei ollut minun Jumalani, ei kenenkään tanalaisen, ei yhdenkään mustalaislapsen Jumala. Se oli pappien, hoitajien ja talonmiehen Jumala.

VINKKI: Lukekaa Käheä-ääninen tyttö –kirjaa tunnilla ja verratkaa sitä oppilaiden omiin tarinoihin. Kirjoitettujan tarinoiden sijaan oppilaat voivat myös laatia lyhyet näytelmäkohtaukset tekstin ja videon pohjalta.