Musiikkia, liikuntaa ja tarinoita

- No mites yläasteella? Kiinnostuksen kohteet oli samat. Urheilu?

- Joo. Tai mulla siirty jo tossa viidennellä luokalla kun olin, niin kaveri sano, että mennään kokeilemaan nyrkkeilyä. No sitte minä, että ei-ei, nenä menee vinoon. Sitte me mentiin ja sitte mä huomasin, että mä olen ollut pari vuotta siellä ja kaveri oli jo lopettanut.(…)

- Mikä siinä veti? Oliko se se laji sinänsä vai porukat?

- Niin, no mä olen ollut semmonen kilpaurheilun ystävä enemmän.

(17-vuotias romanipoika Yhteiset kentät? –selvityksessä)

Raviurheilu on yhä monien romanipoikien puheenaihe ja harrastus numero yksi.

Vuonna 2012 julkaistun Yhteiset kentät? –selvityksen mukaan hevosurheilun rinnalla pojat harrastavat kuitenkin myös paljon muuta liikuntaa: nyrkkeilyä, sählyä, jalkapalloa, jääkiekkoa, karatea, hiihtoa, tanssia, kuntosalia ja niin edelleen.

Moni poika osallistuu jossain vaiheessa ohjattuun urheiluseuratoimintaan, mutta harrastus hiipuu monesti yläkouluikässä – samoin kuin monilla valtaväestön nuorilla.

Romanityttöjen harrastukset eivät usein ole samalla tavoin ohjattuja, vaan vapaa-aika liittyy enemmän kodin, suvun ja ystävien yksityiseen piiriin:

Mä olen aika paljon kotona vapaa-aikana. Katon telkkaria ja kuuntelen musiikkia. (16-vuotias romanityttö, Enemmän samanlaisia kuin erilaisia -selvitys)

Satukirjat harvinaisia

Ihmisoikeusliiton tekemän kyselyn mukaan romanit käyttävät ahkerasti televisiota, radiota ja internetiä. Sen sijaan lukeminen ei ole kovinkaan yleistä. Eniten luetaan Raamattua ja sanomalehtiä.

Romanit käyttävät ahkerasti televisiota, radiota ja internetiä.

Romanikulttuuriin kuuluu ennemmin tarinoiden kertominen kuin lukeminen. Esimerkiksi satukirjoja luetaan vähän.

Moni romani pitää kulttuuripalveluja kalliina. Konserttien ja kirjastokäyntien sijaan romanit vierailevat sukulaisissa ja ystävien luona ja näihin vierailuihin liittyy paljon musiikkia, laulua ja tarinankerrontaa.

Romanikielisille ohjelmille on selvä tilaus: myös ne, jotka eivät juurikaan osaa romanikieltä, toivovat lisää esityksiä romanikielellä, suomenkielisellä tekstityksellä.

Kouluihin romanit toivovat kaikille lapsille ja nuorille romanien historian opetusta. Tällainen opetus olisi hyvä pohja ennakkoluulojen ja väärinkäsitysten hälventämiseksi.

Lähteet:
Junkala Pekka ja Lallukka Kirsi: Yhteiset kentät? Puheita ja tekoja vähemmistöihin kuuluvien nuorten yhdenvertaisen liikunna ja urheilun edistämiseksi. Sisäasiainministeriön julkaisu 1/2012.
Toivanen Reetta: Romanit ja kulttuuri. Selvitys romanien osallisuudesta ja osallistumisesta kulttuuritoimintaan Suomessa. Ihmisoikeusliiton selvitys 1/2012.
Junkala Pekka, Tawah Sanna: Enemmän samanlaisia kuin erilaisia. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja, 2009:2.