Lyhyt koulutushistoria

Mä tykkään meidän luokasta siks, koska vaikka mä oon romani, niin mä pystyn silti olla siellä se mikä mä oon, mun ei tarvi esittää mitään erilaista mitä mä en oo.
-
12-vuotias romanityttö (Enemmän samanlaisia kuin erilaisia)

Romanien koulutushistoria on lyhyt. Kiertävän elämäntavan ja huonon asuntotilanteen vuoksi romanit ovat voineet käydä koulua vasta noin 40 vuoden ajan.

Ensimmäinen romanisukupolvi aloitti säännöllisen koulunkäynnin vasta 1960 - 70-lukujen taitteessa. Vähäisen koulutuksen vuoksi romanien luku- ja kirjoitustaidossa on yhä monasti puutteita.

Koululaitos pyrki aiemmin sulauttamaan romanit pääväestöön. Tästä syystä romanit ovat suhtautuneet torjuvasti koulunkäyntiin.

Kolmas sukupolvi pulpetissa

Koulunkäynnin edellytyksiä ovat parantaneet kohentunut asuntotilanne, entistä monikulttuurisempi yhteiskunta sekä romanien omien asenteiden muuttuminen myönteisemmäksi opiskelua kohtaan.

Nyt koulussa olevien lasten vanhemmat ovat ensimmäinen tai toinen sukupolvi, jolla on ollut mahdollisuus käydä koulua.

Koulua käyneillä vanhemmilla on paremmat edellytykset olla lastensa tukena. Nykyään koulunkäyntiä pidetäänkin monissa romaniperheissä itsestäänselvyytenä. Siihen sekä pakotetaan että kannustetaan.

Samalle viivalle

Romanioppilaat ovat aiemmin olleet eri viivalla jo koulun alkaessa, koska vain harva on osallistunut esiopetukseen.

Koska monissa romanikodeissa puhutaan sekaisin suomea ja romanikieltä, lasten suomen kielen taito on koulun alkaessa usein keskimääräistä heikompi.

Varhainen perheen perustaminen katkaisee usein siirtymisen peruskoulusta jatkokoulutukseen. Jos koulu jää kesken, työllistyminen voi olla tulevaisuudessa vaikeaa.

Koulutustilanne on kuitenkin kohentunut: Opetushallituksen selvityksen mukaan kolme viidestä romanilapsesta osallistuu nyt esiopetukseen, mikä on selvästi enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.

Yhä useampi romanilapsi käy peruskoulun loppuun ja ammattiopinnot aloittavien romanien määrä on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Koulumenestyskin on parantunut: 70 prosentilla romanioppilaista koulu sujui vähintään tyydyttävästi, monilla heistä hyvin tai kiitettävästi. Kymmenen vuotta aiemmin vain joka kymmenennen romanioppilaan arvioitiin menestyvän hyvin lukuaineissa.

Ongelmana alisuoriutuminen

Lukuvuonna 2010 - 2011 yhteensä 41 romanioppilasta keskeytti koulunkäynnin. Kaikkiaan oppivelvollisuutensa laiminlöi tai koulusta erosi yhteensä 193 oppilasta, eli romaninuorten osuus tässä joukossa on yhä suhteettoman suuri.

Romaniaikuisia huolettavat erityisesti romanilasten ja

-nuorten alisuoriutuminen koulussa sekä romanioppilaiden siirrot erityisopetukseen. Niitä tehdään usein liian kevyin perustein. Myös runsaat poissaolot ovat ongelma.

Karkulaiset kuriin

Romanioppilaiden ongelmat kuitataan koulussa usein kulttuuriin kuuluviksi. Opettajat katsovat esimerkiksi poissaoloja helposti läpi sormien ja ajattelevat, että niihin on jokin romanikulttuuriin liittyvä syy.

Ongelmat kuitataan koulussa usein kulttuuriin kuuluviksi.

Poissaoloihin tulisi kuitenkin suhtautua samalla tavalla, oli kyse sitten pääväestön tai romaniyhteisön oppilaasta:

 Jos puhutaan pääväestöön kuuluvasta lapsesta, jos se on poissa koulusta niin heti yhteydenotto kotiin, niin miksi sen pitää olla niin 
että sinne romanikotiin ei oteta yhteyttä? Mun mielestä se on niinku surullista.

- Romanivanhempi (Enemmän samanlaisia kuin erilaisia)

Lähteet:
Junkala Pekka, Tawah Sanna: Enemmän samanlaisia kuin erilaisia. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja, 2009:2.
Susanna Rajala, Minna Salonen, Satu Blomerus ja Leena Nissilä: Romanioppilaiden perusopetuksen tilannekatsaus 2010-2011 ja toimenpide-ehdotukset. Opetushallitus, raportit ja selvitykset 2011:26.
Rom SF –aineisto
Meijän puolue –opetusmateriaali