Romanit aktivoituvat

1960- ja 1970-luvuilla tasa-arvoisempi ilmapiiri ja romanien oma aktiivisuus alkoivat vähitellen tuoda konkreettisia parannuksia romanien arkeen.

Romanit olivat itse mukana laatimassa romanien syrjinnän kieltävää lakia, joka annettiin vuonna 1970.

Laki mustalaisväestön asunto-olojen parantamisesta annettiin vuonna 1975. Vasta silloin alettiin pyrkiä romanien sulauttamisesta kohti heidän taloudellisen, sosiaalisen ja sivistyksellisen asemansa parantamista.

Asumisolojen kohenemisella on ollut suuri merkitys muun muassa koulutukseen osallistumisessa.

Lehdissä romaneista kirjoitettiin 1970-luvulla edelleen osin romantisoiden ja osin kauhistellen, mutta esille nostettiin nyt myös yksilöitä: taiteilijoita, aktivisteja ja tavallisia perheitä.

Joukolla lahden yli

1960- ja 1970-luvuilla yhteensä 350 000 suomalaista muutti Ruotsiin. Joukossa oli myös runsaasti romaneita. Nykyisin Ruotsissa asuu noin 3 000 suomenkielistä romania.

Ruotsi oli romaneille Suomea kansainvälisempi ja suvaitsevampi maa.

Ruotsi oli romaneille Suomea kansainvälisempi ja suvaitsevampi maa. Lisääntyneet työmahdollisuudet nostivat romaneiden elintasoa.

Toisaalta kielitaidon, koulutuksen ja tuttavaverkostojen puuttuminen sekä vaikeudet työn- ja asunnonsaannissa saivat monet perheet palaamaan nopeasti takaisin Suomeen.

Lähteet:
Tervonen Miika: Romanit ja suuri muutos. Teoksessa Pulma Panu (toim.) Suomen romanien historia. SKS 2012.
Syrjä Hannele ja Valtakari Mikko: Romanien pitkä matka työn markkinoille. Tutkimus romanien työmarkkinoille sijoittumisen edistämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 22/2008.
Airi Markkanen (2003) Luonnollisesti. Etnografinen tutkimus romaninaisten elämänkulusta. Joensuun yliopisto.
Ihmisoikeudet.net