Pelastus romaneille?

Vuosisadan vaihteessa monet saarnamiehet uskoivat, että ”mustalaiskysymys” ratkeaisi romanien uskonnollisen heräämisen kautta. Tunnetuin heistä oli Oskari Jalkio.

Jalkion mukaan romanikulttuurista oli päästävä eroon, tarvittaessa vaikka pakolla. Hän uskoi, että se katoaa itsestään, kun romanien olot parantuvat.

Mustalaisesta romaniksi

Jalkio perusti vuonna 1905 Mustalaislähetyksen. Yhdistys järjesti romaneille hengellisiä kokouksia, opinto- ja työkursseja sekä ompeluseuroja.

Romanien kulttuurista oli päästävä eroon, tarvittaessa pakolla.

Keskeisellä sijalla olivat myös lastenkodit, joissa romanilapset pyrittiin kasvattamaan valtakulttuuriin.

Mustalaislähetykselle perustettiin oma lehti, vuodesta 1907 alkaen ilmestynyt Kiertolainen. Se oli ensimmäinen lehti, jossa sana ”romani” otettiin käyttöön ”mustalaisen” tilalle.

Lehti ilmestyy yhä, nyt nimellä Romano Boodos, eli Romaniuutisia. Sitä jukaisee Romano Missio. Mustalaislähetyksen nimi muutettiin Romano Missioksi 1997.

Mustalaislähetys oli aina 1950-luvulle saakka lähes ainoa järjestö, joka oli edustettuna kaikissa romanikysymyksiä pohtineissa komiteoissa ja työryhmissä. Vasta 1980-luvulla sen johtoon tulivat ensimmäiset romanit.

Ensimmäinen romanikoulu Viipuriin

Syksyllä 1906 Mustalaislähetys avasi päiväkoulun Viipurissa. Koulun opettajaksi palkattiin Sofia Schwartz, joka oli Suomen ensimmäinen romanitaustainen opettaja.

Lähteet:
Tervonen Miika: Kiertolaisia, silmätikkuja ja rintamamiehiä: autonomian ajan loppupuolelta toiseen maailmansotaan (1860–1945). Teoksessa Pulma Panu (toim.) Suomen romanien historia. SKS 2012.
Varokaa mustalaisia! Väärinymmärryksen historiaa. Helsingin kaupungimuseon materiaali.