Romanit - Euroopan unohdettu vähemmistö?

Euroopassa on kymmenestä kahteentoista miljoonaa romania. Suhteellisesti eniten romaneja asuu Bulgariassa, Makedoniassa, Romaniassa ja Slovakiassa.

Joissain Itä-Euroopan maissa romaneita on 10 - 12 prosenttia koko kansasta ja esimerkiksi Slovakiassa on kaupunkeja, joissa joka viides asukas on romani.

Euroopan romaniväestöllä on erilainen historiallinen tausta ja kulttuuri ja he tunnustavat eri uskontoja. Kielellisesti he ovat melko yhtenäinen ryhmä, vaikka puhuvatkin romanikielen eri murteita.

Ulkomaiset romanit Suomessa

Kun nyt kohistaan Itä-Euroopan romanien tulosta Suomeen, on hyvä muistaa, että täällä vieraili 1800-luvun lopulta aina sotien väliselle ajalle vuosittain ulkomaisia romaniseurueita.

Suomessa kävi muun muassa unkarilaisia, serbialaisia, bulgarialaisia ja venäläisiä romaneita.

Vierailut vähenivät ensimmäisen maailmansodan aikana, kun rajojen ylittäminen vaikeutui kaikkialla Euroopassa. Kansainvälisistä romaniseurueista tuli silmätikkuja, joita mikään valtio ei halunnut päästää alueelleen.

1800-luvulla Suomeen saapuneiden Unkarin ja Serbian romaneiden sanottiin lähteneen kotimaastaan ”synnynnäisen vaellushalunsa” vuoksi. Tämä ei kuitenkaan ollut syy liikkumiseen sen paremmin silloin kuin tänäänkään. Todellinen syy ovat huonot elinolosuhteet.

Ilman ihmisoikeuksia

Romaneilta evätään yhä ihmisoikeudet monissa Euroopan maissa. Heillä on selvästi valtaväestöä heikompi koulutus ja terveys sekä huonommat asuinolot. On arvioitu, että romanit ovat keskimäärin neljä kertaa köyhempiä kuin pääväestö.

Moni romani kohtaa kotimaassaan väkivaltaa.

Euroopassa romanien työttömyys on selvästi yleisempää kuin valtaväestöllä. Moni muuttaa kotimaastaan paremman elämän toivossa, mutta päätyykin kerjäläiseksi. Näin on käynyt muun muassa useille Romanian romaneille Suomessa.

Monessa maassa romanit on pyritty sulauttamaan valtaväestöön. Esimerkiksi Bulgariassa kiellettiin jopa mustalaismusiikin esittäminen 1980-luvulla. Ranskassa on 2000-luvulla karkotettu joukoittain romaneja ja Italiassa romanien henkilötietoja on kerätty etnisin perustein.

Elämää väkivallan varjossa 

Syrjinnän lisäksi moni romani kohtaa kotimaassaan myös väkivaltaa. Esimerkiksi Unkarissa on tehty viime vuosina useita väkivaltaisia hyökkäyksiä, joissa on myös kuollut romaneita.

Erityisesti Romaniaa, Bulgariaa ja Unkaria on arvosteltu siitä, että niiden toiminta romaneja kohtaan on ristiriidassa EU:n keskeisten lakien kanssa.

Vaikka jäsenmaat ovat vastuussa omista kansalaisistaan, EU:n tehtävä on tukea ja painostaa valtioita parantamaan romanien asemaa.

Yksi askel tähän suuntaan on ollut Euroopan romanifoorumi, joka perustettiin vuonna 2004. Foorumiin valitaan edustajia kaikista Euroopan maista, joissa asuu romaneja. Suomen tasavallan presidentillä Tarja Halosella oli merkittävä rooli Foorumin käynnistämisessä.

Lähteet:
Euroopan komissio
Euroopan neuvosto
Euroopan romanifoorumi
Unicef
Suomen romanifoorumi
Markkanen Airi, Puurunen Heini ja Saarinen Aino (toim.) HUOMIO! Romaneja tiellä. Like 2012.
Ollikainen Marketta: Vankkurikansan perilliset. Yliopistopaino 1995.