Oppilas kysyy - romani vastaa

Mikä on Suomen romanien suhde Romaniasta tai Itä-Euroopasta tuleviin romanikerjäläisiin? Miksi romanikerjäläiset ovat tulleet Suomeen?

Vastaajana SARITA FRIMAN-KORPELA, politiikan tutkija

"Suomen ja Romanian romaneja yhdistävät vähemmistöasema ja mahdolliset muinaiset esi-isät, jotkut yhteiset kulttuuripiirteet sekä jossain määrin yhteneväinen romanikieli.

Ikävä kyllä myös jokapäiväinen syrjintä kuuluu yhdistäviin tekijöihin, vaikka syrjinnän laajuudessa on mittava ero Suomen ja Romanian välillä. Suomessa tasavertaisuus on tärkeä perusarvo, Romaniassa taas korruptio ja syrjivät asenteet ovat yleisiä kaikkialla.

Romanian romanien historia poikkeaa Suomen romaneista. Romaniassa oli vallalla maaorjuus 1800-luvun lopulle asti, ja romanit olivat pääasiassa orjan asemassa.

Kun maaorjuus lakkautettiin, tuli tilalle kommunismi, eivätkä romanit päässeet juuri kokemaan elämää vapaassa yhteiskunnassa. Tämä on vaikuttanut romanien mahdollisuuksiin hankkia toimeentuloa ja koulutusta sekä heidän yhteiskunnalliseen asemaansa.

Siinä, missä Suomessa romanit asuvat samoilla asuinalueilla kuin kaikki muutkin, Romaniassa romanit asuvat usein muista erillään kurjissa olosuhteissa. Monet heistä eivät myöskään puhu romaniaa, kun taas Suomessa kaikki romanit puhuvat joko suomea tai ruotsia tai molempia.

Romanit ovat valtava vähemmistöryhmä: pelkästään Bulgariassa ja Romaniassa heitä on yhtä paljon kuin suomalaisia on yhteensä.

On hyvä asettaa asiat mittakaavaan. Kerjäävät romanit ja varsinkin Suomessa kerjäävät romanit ovat vain promillen promilleja koko Romanian romaniryhmästä.

Suurin osa pysyy omilla kotiseuduillaan ja toivoo lapsilleen parempia elinolosuhteita. Osa lähtee maailmalle omasta halustaan, toiset pakotettuina ja jotkut jopa ihmiskaupan uhreina. Varmaa on, että kukaan ei lähde kotoaan pakoon hyvinvointia vaan olosuhteita, joita meidän on vaikea edes kuvitella.

Suomessa romanit tuntevat myötätuntoa kerjäläisiä kohtaan. Monet vanhemmat romanit muistavat, kuinka Suomessakin romanit olivat vielä viisikymmentä vuotta sitten ilman omaa kotia, ruokaa ja koulutusta. Toisaalta pelätään, että kerjäläisiin kohdistuva negatiivinen asenne heijastuu myös suomalaisiin romaneihin.

Ennen Suomen sotia suurin osa suomalaisista romaneista asui Karjalan alueella. Romanien elinkeinoja olivat kaupankäynti ja erilaiset kädentaidot satulojen ja peltiastioiden valmistamisesta maataloustöihin. Pietarin läheisyys ja hyvät liikenneyhteydet tekivät romanien kiertämiseen soveltuvista ammateista kannattavia.

Kun Suomi menetti alueensa Karjalasta, menettivät romanit kotiseutunsa lisäksi myös elinkeinonsa. Evakkoina he olivat hyljeksittyjä ja vieroksuttuja. Heitä ei yleensä kohdeltu kuten muita evakkoja, vaan romanit joutuivat perustamaan hökkelikyliä suurten kaupunkien liepeille. Jotkut joutuivat myös kerjäämään henkensä pitimiksi. Silloiset lehtijutut Suomen omista romaneista olivat hyvin samankaltaisia kuin uutiset Romaniasta tulleista romaneista tänään!"