EU etsii keinoja romanien aseman parantamiseksi

Romanit ovat Euroopan unionin (EU) suurin etninen vähemmistö: EU:n alueella arvioidaan asuvan noin kuusi miljoonaa romania. Erityisesti unionin laajentuminen Itä-Eurooppaan on nostanut romanien aseman unionitason keskusteluun. Useissa Itä-Euroopan maissa romanit ovat lukumäärältään merkittävä vähemmistö.
 
Vuonna 2011 jäsenmaissa laaditut kansalliset romanistrategiat ovat olleet merkittävä askel unionin romanipolitiikassa. Kansallisten strategioiden avulla halutaan luoda koko unionin laajuisia tavoitteita romanien osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
 
Kansallisten strategioiden lisäksi unioni on pyrkinyt parantamaan romanien asemaa syrjinnän vastaisen lainsäädännön avulla. Rotusyrjintädirektiivi kieltää syrjinnän etnisen alkuperän perusteella. Myös EU:n perusoikeuskirjassa mainitaan etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kielto. Perusoikeuskirja turvaa lisäksi muun muassa kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta.
 
Romanien syrjintää vastustava ja ehkäisevä työ sekä romanien työllisyyden tukeminen ovat EU:n rakennerahastokauden 2014–2020 päätavoitteita. Rahastovaroista tuetaan hankkeita, joilla muun muassa edistetään romanien työllistymistä. Yhdeksi painopisteeksi on nostettu myös romaninaisten aseman parantaminen romaniyhteisöissä.
 
Euroopan sosiaalirahastolla (ESR) on keskeinen rooli romanien osallisuutta ja yhdenvertaisuutta tukevien hankkeiden rahoittajana. Romanien kannalta tärkeitä hankkeita sisältyy myös vuonna 2012 hyväksyttyyn Eurooppa 2020 -strategiaan. Yhtenä strategian tavoitteena on vähentää syrjäytymis- ja köyhyysriskissä elävien määrää 20 miljoonalla vuoteen 2020 mennessä. Strategia sisältää myös romanien osallisuutta kehittäviä toimia.
 
EU:n romanipolitiikan kannalta keskeisessä roolissa on myös Platform for Roma Inclusion (Roma Platform), joka kokoaa yhteen komission, hallitusten ja romani- ja kansainvälisten järjestöjen edustajia.