Romanien joukkotuho

Romanien joukkotuho

Romanien kokemasta holokaustista, eli natsihallinnon toisen maailmansodan aikana toimeenpanemasta joukkotuhosta, vaiettiin pitkään toisen maailmansodan jälkeen.
1970-luvun lopulla Saksan romanit ja sintit ryhtyivät vaatimaan holokaustin romaniuhrien muistamista valtiolta.  Saksa tunnusti lopulta 35 vuotta toisen maailmansodan jälkeen natsien surmanneen noin 600 000 romania. Tämä on arvio, koska romanien tarkasta lukumäärästä ei ole tietoa ennen joukkotuhoamisia. Suhteessa väestön kokonaismäärään uhrien määrä oli joka tapauksessa valtava. Joidenkin arvioiden mukaan natsin tappoivat jopa puolet kaikista romaneista. (Friman-Korpela, 2009)
Romanien kokemaa kansanmurhaa alettiin tutkia perusteellisemmin vasta 1990-luvulla, jolloin Yhdysvalloissa asuva Austinin yliopiston professori, romanitaustainen Ian Hancock avasi yhdessä joidenkin juutalaistutkijoiden kanssa uudelleen sodanaikaiset arkistot.
Tutkimuksia tehtiin muun muassa Miriam Novitch -säätiössä, Simon Wiesenthal -keskuksessa sekä Olof Palme -keskuksessa, joissa on säilytetty tarkimmat toisen maailmansodan aikaiset silminnäkijäkertomukset ja muita todisteita natsien toimeenpanemien joukkomurhien tapahtumista. Tutkimuksissa on hyödynnetty juutalaisten vankien ja keskitysleireistä pelastuneiden kertomuksia, jotka ovat sisältäneet yllättävän paljon mainintoja romanivangeista.
Uusien tietojen perusteella on romaniuhrien lukumääräarvio nostettu jopa 1,5–2 miljoonaan. Saksan valtio perusti romanien ja sintien holokaustia käsittelevän museon Heidelbergiin, jossa on esillä myös Auschwitzin keskitysleiriä esittelevä pysyvä näyttely.
Romanien joukkotuho ylti myös osaan Pohjoismaista. Saksan miehittämänä olleen Norjan romaniväestö tuhottiin lähes kokonaan Saksaan tehtyjen luovutusten vuoksi. Myös Tanskan romaniväestö käytännössä hävisi. Suomen valtiojohto osallistui vuonna 2000 pääministeri Paavo Lipposen johdolla juutalaisten joukkotuhoa käsittelevään seminaariin Tukholmassa. Pääministerin valtuuskunnassa romaneja edusti romaniasiain neuvottelukunnan tuolloinen pääsihteeri Miranda Vuolasranta. Lipponen oli ensimmäinen suomalainen poliitikko, joka nosti aktiivisesti esille romanien joukkotuhon.
Suomi valittiin hallitusten väliseen Holocaust Task Force -järjestön täysjäseneksi vuonna 2010. Järjestön tarkoituksena on tukea holokaustin tiedottamiseen liittyvää kasvatusta ja tutkimusta sekä vaalia holokaustin muistoa.
 
Teksti: Sarita Friman-Korpela
 
Lisätietoja: