Joka viides työttömänä

Ensin oltiin kiinnostuneita, mutta sitten kun nähtiin, että olikin romani kyseessä, niin sanottiin useimmissa paikoissa, että paikka on täytetty.
(Romanien pitkä matka työn markkinoille)

"Romanit eivät halua tehdä töitä." Tähän väitteeseen törmää yhä jatkuvasti. Romanit ovat kuitenkin aina tehneet työtä, vaikka harvoin perinteistä palkkatyötä.

Kiertelevässä elämäntavassa työ kulki mukana ja oli osa sosiaalista kanssakäymistä. Perustana oli itsenäinen toiminta, ei työnteko toisen alaisuudessa. Tästä syystä sekä työllistymisvaikeuksien vuoksi moni romani toimii nykyäänkin mielellään yrittäjänä.

Ei kokemusta ilman koulutusta

Joka viides, joidenkin arvioiden mukaan jopa puolet työikäisistä romaneista on työttömänä.

Tärkeimmät työllistymisen esteet ovat puutteellinen ammatillinen koulutus ja lyhyt työkokemus sekä työnantajien ennakkoluulot.

Monissa ammateissa voi työskennellä romaniasussa.

Vuonna 2008 kolmelta neljästä romanista puuttui kokonaan työkokemus tai sitä oli korkeintaan vuosi. Heikosti koulutetun työvoiman kysyntä on nykyään entistä vähäisempää.

Myös maahanmuuttajien määrän kasvu heikentää osaltaan romanien työllistymismahdollisuuksia. Toisaalta monikulttuurisempi yhteiskunta voi myös vähentää romanien kohtaamia ennakkoluuloja.

Asu ei estä työtä

Romaniasukin vaikeuttaa työllistymistä. Naiset eivät voi olla ilman romanihametta vanhempien romanien edessä. Tästä syystä monet palvelualat, kuten kaupan kassalla tai hotellin vastaanotossa työskentely, eivät sovi romaninaisille.

Sen sijaan esimerkiksi toimisto- ja keittiötyö, sairaanhoito sekä muut vastaavat alat eivät aiheuta ongelmia.

Romaninainen voi käyttää työasua, jos ei kohtaa työpäivän aikana vanhempia romaneja esimerkiksi työtovereina tai asiakkaina. Monissa ammateissa voi myös hyvin työskennellä romaniasussa, jos työnantaja tähän vain suostuu. 

Kovia ennakkoluuloja

Vuonna 2001 voimaan tulleen työsopimuslain mukaan työnantaja ei saa asettaa työntekijöitä tai työnhakijoita eriarvoiseen asemaan näiden etnisen alkuperän vuoksi.

Valitettavasti ennakkoluulot ovat silti yhä arkipäivää työmarkkinoilla. Monet työnantajat eivät halua palkata romania edes lyhyeen työsuhteeseen.

Tutkimuksessa Romanien pitkä matka työn markkinoille kysyttiin työnantajilta, miksi he eivät palkkaa romaneja.

Vastauksissa vedottiin muun muassa siihen, että asiakkaat voisivat suhtautua kielteisesti romanityöntekijään, aikaisempiin huonoihin kokemuksiin tai yleisesti “romanien kulttuuriin”.

Ennakkoluulot näkyvät varsinkin työtä haettaessa:

Eräs siivousfirma haki lehden kautta siivoojaa ilman työkokemusta. Sain haastattelun ja olihan minulla työkokemusta. Tämä virkailija kuitenkin sanoi rehellisesti, että heidän ”imago” kärsii, jos he ottaa romanin töihin... (Romanien pitkä matka työn markkinoille)

Valtaosa vastaajista korosti silti, että osaaminen ratkaisee ja kaikkia työnhakijoita on kohdeltava tasavertaisesti.

Lähteet:
Syrjä Hannele ja Valtakari Mikko: Romanien pitkä matka työn markkinoille. Tutkimus romanien työmarkkinoille sijoittumisen edistämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 22/2008.
Työsopimuslaki 26.1.2001/55
Palkkaisinko romanin? Opas romanien kouluttajille, koulutuksen järjestäjille ja työvoimaviranomaisille. Työ ja elinkeinoministeriö, ESR valtakunnallinen Välityömarkkinat-kehittämishanke, 2011.
“Minua ei edes katsottu silmiin”. Helsingin Sanomat 29.4.2012.