Romanit Euroopassa

Romanien asema on yhä heikko Euroopassa
Arviot Euroopassa asuvista romaneista vaihtelevat 10–12 miljoonan välillä. Täsmällistä tietoa romanien määristä ei ole saatavilla, ja erot eri arvioiden välillä voivat olla huomattavia. Suuria romanivähemmistöjä on etenkin Bulgariassa, Makedoniassa, Romaniassa ja Slovakiassa.
Romaneja on usein luonnehdittu Euroopan huono-osaisimmaksi vähemmistöksi. Erityisesti romaninaiset ja -lapset kärsivät muun muassa köyhyyden, huonon asuntotilanteen ja koulutuksen puutteen aiheuttamista kielteisistä vaikutuksista.

Kurjat asuinolot
Yksi näkyvimmistä ongelmista on romanien huono asuntotilanne, jolla on kielteisiä vaikutuksia myös muille elämänaloille.
Erityisesti Itä-Euroopassa romanit asuvat alkeellisissa ja puutteellisissa olosuhteissa, joskus jopa ilman sähköä tai juoksevaa vettä. Romanien asuinalueet on usein myös eristetty muusta väestöstä. Viime vuosina asumistilanne on kärjistynyt esimerkiksi Italiassa, Romaniassa ja Ranskassa, joissa romaneja on pakkohäädetty asuinalueiltaan.
 
Romanioppilaat erillään muista
 Laadukas koulutus ei ole kaikille romanioppilaille itsestäänselvyys. Monissa Itä- ja Keski-Euroopan valtioissa romanilapset joutuvat opiskelemaan pääväestöstä erillisissä kouluissa. Muun muassa Amnesty International on pitänyt erityisen huolestuttavana romanilasten perusteetonta sijoittamista oppimisvaikeuksista kärsiville tarkoitettuihin kouluihin.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vahvistanut romanilasten sijoittamisen erillisiin kouluihin olevan syrjintää. Tästä huolimatta romanioppilaiden segregaatio eli muista oppilaista erottaminen on edelleen ongelma monissa valtioissa. Ongelmat koulutuksessa johtavat puolestaan siihen, että romanien on usein vaikea työllistyä.
 
Terveydenhuollon ulkopuolella
 Romanien terveydentilasta ja pääsystä terveydenhuollon palvelujen piiriin on saatavilla niukasti tutkimustietoa. Romanien keskimääräinen eliniänodote on kuitenkin matalampi verrattuna pääväestöön, mikä kertoo riskeistä jäädä terveydenhuollon palvelujen ulkopuolelle.
Esimerkiksi puutteelliset asumisolosuhteet saattavat altistaa sairauksille. Joissakin valtioissa henkilöllisyyspaperien puuttuminen saattaa estää romanien pääsyn terveydenhuollon palveluihin.

Jyrkät asenteet
 Romaneihin kohdistuvat kielteiset asenteet ja suoranainen romanivastaisuus ovat merkittävimpiä syitä romanien syrjintään.
Vuonna 2012 julkaistun Eurobarometrin mukaan neljäsosa eurooppalaisista ei haluaisi romania naapurikseen. Luku on merkittävästi suurempi kuin kysyttäessä halukkuudesta asua muihin etnisiin ryhmiin kuuluvien henkilöiden naapurina.
Kielteiset asenteet saattavat purkautua myös toiminnaksi: EU:n perusoikeusviraston keräämän aineiston mukaan ns. viharikokset romaneja kohtaan ovat edelleen ongelma Euroopassa.
 
Leea Rautanen